Pelottaako? Ahdistaako? Alakuloisuus on vallannut pienen mielesi? Mitä se on? Miksi? Onko sinulla pieni ihminen oikeasti mitään syytä moiseen? 

Miksi otat kaikenmaailman paineita? Yksinäisyyskö se siellä kalvaa? Raha stressaa kun se ei ikinä riitä kaikkeen? Eikö kukaan ymmärrä? Rakasta? Syytätkö mielessäsi muita ja maailmaa kaikesta? Syytätkö itseäsi? Aika ei riitä kaikkeen? Odotitko elämältä enemmän? Luuletko, että muut odottavat enemmän sinulta?

Näin se näyttää menevän hyvin monilla. Harmin paikka. Paskasta kuitenkin kasvaa ne kauneimmat kukat ja parhaimmat sadot. Varjoista kurkottaa ne pisimmät puut. Ota nyt rennosti. Hengitä. Hengitä. Hengitä. Hymyile!

Tiedät kuolevasi. Aikasi on rajallista. Kaikki menee ohi, eikä kukaan lopulta muista. Muistatko itse esi-isäsi? Keitä he olivat? Mitä he kokivat? Niin sinäkin vaivut unholaan. Tämä fyysinen olemuksesi. Miksi siis ahdistut suotta? 

Hengitä. Hengitä Hengitä. Olet tässä ja nyt. Varpaasi, jalkasi, vartalosi, kätesi ja pääsi. Hengitä. Olet vielä elossa. Aikasi on nyt. Jokaisena uutena päivänä kun vielä hengität. Tee mitä haluat. Jos se vaatii toisen ihmisen. Etsi sellainen. Jossei nappaa, kehitä itseäsi ja tee maailmastasi parempi itsellesi. Kaikki ajallaan.

Kun lakkaat haluamasta mitään, omaat jo kaiken.

Hengitä. Hengitä. Hymyile!

<3